"Posh city"

Anteeksi tästä pienestä tauosta! On ollut koulua ja siihen liittyviä projekteja, kaunis kevätflunssa ja ihan rehellisesti ei mitään uutta Kanadan auringon alla.

Perjantain lämpötilat heilui +20 paikkeilla ja taivas täysin pilvetön, joten mikäs sen parempaa kuin viettää aikaansa Kelan hellässä huomassa.
Olin vihdoin ja viimein saanut raahattua itseni tekemään muutoshakemusta (ei, en keksi järkevää syytä miksen tehnyt netissä) ja sain kuin sainkin mokattua sen muutamaan kertaan. Täydet pisteet Markukselle kärsivällisyydestä.

Olin jo joskus aikaisemmin soittanut vakuutustoimistoon kyselläkseni matkavakuutuksen hommaamisesta, mutta tilanteen monimutkaisuus (ainakin toisessa päässä olijan mielestä) ja kamalat hinta-arviot useista satasista eivät hirveästi houkuttaneet vierailulle. Nyt oli aika katsoa petoa silmästä silmään.

*rummunpärinää*

Ja vielä mitä. "Joo vähän päälle satanen, ei mitään kiirettä, tuut vaikka käymään sit just ennenku lähet ni saat tän turha sitä nyt vielä varmaan.." Ja vielä luonnollisen rento asiakaspalveluhymy päälle. No huh.

Lopulta päädyttiin illaksi  erään ystävän luokse pelaamaan Munchkinia (erittäin monimutkainen peli, mutta oikeasti hauska) Kallioon, jossa asusti myös oikeasti aito kanadalainen. Jes! Siinä
tuli nopeasti chattailtua ja kun kerroin minne on matka, tuli vastaukseksi hymähdys, virne ja "good luck with that."
Hmh?
"It's a posh city, everyone has money and so on."

 Good or bad, joka tapauksessa hyvät naiset ja herrat, esittelen teille ensimmäisen London- stereotypiani!

 Bounce with us!